Tekstit

Ohjeistus

Asettukoot kahteen vastakkaisriviin, joissa kumpaisessakin olkoon neljä henkilöä. Olkoot molempain rivien molempain päiden reunimmaiset henkilöt toistensa pareja. Olkoon pareista vasemmalla seisova viejä ja oikealla seisova seuraaja. Olkoon rivien välinen etäisyys noin puolitoista metriä. Kyykistelkööt munniharpun äänen soidessa joustavin polvin ja viimeisen kumahduksen kohdalla potkaistakoon vasemman jalan maahan. Tarttukoot toistensa käsiin muodostaakseen piirin. Kulkekoot kaikki piirissä myötäpäivään kahdeksan askeleen ja neljän vaihtoaskeleen verran, kääntykööt sitten vasemmalla jalalla ja kulkekoot samalla tavalla takaisin. Johdattakoot viejät seuraajansa rivistöjen keskustaan, muodostakoot nämä siellä oikeilla käsillään tähden, tursaansydäntä muistuttavan. Pyörikööt he myötäpäivään neljän vaihtoaskeleen verran ja palatkoot lähtöasemiinsa selkä edellä kahdeksalla askeleella. Hakekoot viejät seuraajansa keskeltä kahdella vaihtoaskeleella ja tuokoot heidät takaisin parin omalle paik...

Mitä mieltä sudenkorennoista?

Heippa vaan kaikki! Tänään ollaankin jälleen niin kutsutusti jännän äärellä. Puhumme nimittäin viikoittaisessa opintopiirissämme tällä kertaa sudenkorennoista. Siivekäs, kiiltävä, pitkulainen, kenties vaarallinen? Sudenkorennot toden totta ovat vaikuttaneet meistä jokaisen elämään valtavasti. Siitä alkaen kun korennot alkoivat pörräillä ympärillämme lukuisia vuosituhansia sitten, ovat ne innostaneet sieluissamme sekä ihailua että pelkoa.  Verrattuna esimerkiksi hyttyyn ei sudenkorento toki ole kovinkaan suuri saalistaja. Silti tunnemme kuitenkin useita tapauksia, jossa inehmo on joutunut korennon vararavinnoksi. Niin, kuten osa teistä saattaa muistaa, ei korennoille ihmisliha kovin herkästi maistu. Ne ovat ennemmin erikoistuneet metsäkanalintuihin sekä erilaiseen kasvisravintoon, ennen kaikkea sammaleihin. Sudenkorentoa ei useimmiten siis ole syytä pelätä, pääosin ne ovat vallan lempeitä vaeltajia. Onpa niiden ja ihmisten välille muodostunut toveruuksiakin, ainakin tällaisia kertom...

Mestarin liiallinen palvominen

 Moggus! Te taatusti tunnette Mestarin, tuon legendaarisen kitaristin. Ei pelkästään kitaristi, vaan myös niin paljon muutakin, mutta kitarastaan hänet parhaiten tunnemme. Hän on toden totta pyhä ja mahtava, ja meillä on kaikki syyt palvoa häntä. Hänen palvomisessansa on kuitenkin ongelma; se voi olla liiallista. Siinä vaiheessa, kun Mestarin palvonta menee Talon ylle, syntyy ongelma. Mestari on itsekin sanonut, ettei vedä vertoja Talolle. Miksi palvoa häntä enemmän kuin Häntä? Se ei käy järkeen, ei. Ilman Taloa ei olisi Mestaria, mutta ilman Mestaria olisi silti Talo. Tohtori Momen haluaa nyt sanoa, että muistakaa palvoa Mestaria, mutta muistakaa palvoa Jennin Taloa sitäkin enemmän.  Pjala.

Olfactoriuksen lyydi

 Haju hiipii, Olfactorius, durch sumun, für muiston kalvavan. Opticus, näkö sumenee, gegen yön, ohne valon lohduttavan. Oculomotorius, katse kääntyy, um elämän, an seinän hiljaisen. Trochlearis, kyynel vierähtää, auf posken, hinter silmäluomen painavan. Trigeminus, kasvot tuntuvat, in tuskan, neben surun kylmän. Ophthalmicus, silmä kipuilee, über haavan, unter katseen syvän. Maxillaris, yläleuka jäykkä, vor sanattoman, zwischen huulten puristuneen. Mandibularis, alaleuka vapisee, aus pelon, bei kuoleman hiljaisen. Abducens, silmät loittonevat, mit katseen, nach paikan tuntemattoman. Facialis, kasvojen ilme sammuu, seit ikuisuuden, von kaiken katoavan. Vestibulocochlearis, kuulo häipyy, zu hiljaisuuteen, syvään, pohjattomaan. Glossopharyngeus, kieli vaikenee, matkalla kohti hopeaa, kuutonta, miljoonatonta. Vagus, kiertäjä, vaeltaa yksin, Laryngeus recurrens, kurkku kuiskaa. Accessorius, lisävoima pettää, vartijoiden katse alta, kylmä, sininen, jäinen. ...

Vii’sas

Oih, molenko vii’sas? Sytsytä sen murr, murr, murmr. Etsin eloa, velloa Kaihdan palloa, kalloa Omistan tulta, sulta Mut mutut mut maa, viim’na saksastaa.  M’lähden sun luo, jos Talo sen suo. Kiiruhda Ei Makkaralla rallattelee kamaralla, tuntien synti vie minut pois täältä, etelästä, idästä, lännestä, pohjoisesta, auta minut virheistäni, makkaralla rallattelee kamaralla. Otus joi minut Räär💩 himmiää, mun kimmiää Autha, autha, auvo Riiata munkki, etsi ú. Siel’ ol’ vunkki

Aatteheita uudesta valtakunnanvanhimmasta

 Moggus! Kuten työ kaikki tierätte, uusi valtakunnanvanhin valittu on. Hän on ollut vallassa kolmetoista päivää. Minulla ei ole tässä vaiheessa vielä minkäänlaista mielipidettä asiasta muuten kuin että laatuveikolta vaikuttanee.. Tohtori M o menia ei vieläkään ole valittu Terälahden johtajaksi, mikä on oikeastaan sangen ymmärrettävää. Minä en näes ollut ehdolla viime vaaleissa, vuan tein mitä tekemän pitää. Jaa että mitä tekemän pitää? Sitä en osaa sanoa, en.. Aiempi valtakunnanvanhin hallitsi Terälahtea 183 päivää. Hurjaa.. Nyt minä vain jorisen jotain soopaa, jatkakaa lukemista jos olette kiinnostuneita, mutta voitte yhtä hyvin lopettaa sen tässä pisteessä.. Vinnen keskustassa jüriläinen onnimanni parturoi põltsamaalaista Minervaa. Minerva ei antanut suostumustaan tuolle operaatiolla, jonka vuoksi kyseessä on ns. rikos. Viron rikoslaissa tämä on tuomittavaa, jüriläinen voi saada tuomion. Mutta mitä tapahtuisi Terälahden lakien mukaan, mikäli kyseinen tapahtuma sattuisi? NO EI MIT...

KULTAINEN HEPOOO!

  Ma kultaista hepoo rahkastan Se suunnallansa palon tuo Sitä kuvotusta nyrkillä naamaan lyön Jos hän kultaista hepoo vahingoittaa koittaa Olen eripurainen Kulla värine M’näe villeistä tammista tammista tammista Ku ei oo elo maan piällä ain vaan iloist Ja ennen vaan pöristeltiin menemään. Etsin onneani Orivedeltä, Etsin kultaista hepoa Sitä ei edessäni näkynyt Kuolin, enkä kultaista hepoa kohdannut 💀

Muistokirjoitus Pertunmaalle

Hyvät naiset ja herrat, miehet ja rouvat, kaikki tältä väliltä, kaikki tämän välin ulkopuolelta ja kaikki mahdolliset ja mahdottomat näiden yhdistelmät,  molemme menettäneet kunnan. Ja vaikka tämä tosiaan onkin täällä julkaistu,  on kyseessä Suomen eikä Terälahden kunta. Terälahdella ei itse asiassa vielä ole virallisesti,  eikä epävirallisestikaan,  minkäänlaisia kuntia johtopuolen laiskuuden vuoksi. Joka tapauksessa tämä ei ole asian ydin,  ei laisinkaan.. Kyseinen kunta oli Pertunmaa. Pertunmaa on kuollut💀. Hän ei ollut pelkästään hauskalla nimellä varustettu kunta,  vaan myös hyvä ystävä. Hän syntyi vuonna 1926 ja kuoli vuonna 2025, eli hän eli kokonaiset 99 vuotta! Tämä on hyvin kunnioitettava ikä. Tästä huolimatta molen hyvin surullinen ystäväni menetyksen johdosta.. Mäntyharju tappoi Pertunmaan😡. Teko ei ollut oikeutettu,  ei tosiaankaan.. Voi tätä surua,  voi tätä suurta surua😭.. Schatzkaiserissa tavataan,  Pertunmaa!